Ripple oli lähellä lopettaa toimintansa kokonaan sen jälkeen, kun Yhdysvaltain arvopaperi- ja pörssikomissio SEC nosti yhtiötä vastaan kanteen vuonna 2020. Näin kertoo yhtiön toimitusjohtaja Brad Garlinghouse, jonka mukaan vaihtoehtona oli jakaa yhtiön hallussa olevat XRP-tokenit osakkeenomistajille ja purkaa koko yritys.
Garlinghouse kertoi asiasta puhuessaan aiemmin tällä viikolla Kansasin yliopiston kauppakorkeakoulussa. Hänen mukaansa päätös oli yksi Ripplen historian vaikeimmista.
Ripple harkitsi koko yhtiön sulkemista
Garlinghousen mukaan hän ja Ripplen toinen perustaja Chris Larsen pohtivat vakavasti, olisiko yhtiön lopettaminen ollut järkevin ratkaisu.
Ripple omistaa merkittävän määrän XRP-tokeneita, joten yhtiö olisi voinut jakaa ne osakkeenomistajille heidän omistusosuuksiensa mukaisesti ja purkaa liiketoimintansa. Tällöin myös SEC:n nostama oikeusjuttu olisi käytännössä päättynyt, koska yhtiötä ei olisi enää ollut olemassa.
Garlinghouse kuvaili tätä tuolloin jopa helpommaksi vaihtoehdoksi kuin vuosia kestävä oikeustaistelu Yhdysvaltain viranomaisia vastaan.
Hänen mukaansa valtiolla on käytössään lähes rajattomat resurssit, minkä vuoksi oikeudenkäynti vaikutti erittäin haastavalta.
Työpaikat vaikuttivat päätökseen
Lopulta Ripple päätti jatkaa toimintaansa ja puolustautua oikeudessa.
Garlinghousen mukaan yksi tärkeimmistä syistä oli henkilöstö. Yhtiön sulkeminen olisi merkinnyt satojen työntekijöiden työpaikkojen menettämistä.
Toimitusjohtajan mukaan ratkaisu ei ollut tuolloin itsestään selvä, vaikka jälkeenpäin katsottuna hän pitää päätöstä oikeana.
Ripple jatkoi oikeustaistelua, joka venyi usean vuoden mittaiseksi ja nousi yhdeksi kryptovaluutta -alan merkittävimmistä oikeustapauksista.
SEC syytti Rippleä rekisteröimättömästä arvopaperimyynnistä
SEC haastoi Ripplen oikeuteen joulukuussa 2020. Viranomaisen mukaan yhtiö oli myynyt XRP:tä rekisteröimättömänä arvopaperina ja rikkonut näin Yhdysvaltain arvopaperilainsäädäntöä.
Kanteessa nimettiin vastaajiksi myös Brad Garlinghouse ja Chris Larsen henkilökohtaisesti.
Garlinghouse kertoi puheessaan tavanneensa SEC:n edustajia neljä kertaa vuosina 2017–2019 ilman asianajajaa. Hänen mukaansa viranomaiset eivät tuolloin missään vaiheessa vihjanneet, että XRP:tä voitaisiin pitää arvopaperina.
Juuri tämä sai Ripplen kokemaan, ettei alalla ollut selkeitä sääntöjä kryptovaluuttojen kohtelusta.
Oikeustaistelu maksoi Ripplelle 150 miljoonaa dollaria
Pitkä oikeusprosessi tuli yhtiölle erittäin kalliiksi.
Garlinghousen mukaan Ripple käytti oikeudenkäyntiin yhteensä noin 150 miljoonaa dollaria neljän vuoden aikana. Tapausta seurattiin tarkasti koko kryptovaluutta-alalla, sillä sen lopputuloksen arvioitiin vaikuttavan myös monien muiden digitaalisten omaisuuserien sääntelyyn Yhdysvalloissa.
Ripple sai lopulta merkittävän oikeusvoiton
Ripple sai merkittävän voiton, kun liittovaltion tuomari Analisa Torres katsoi, ettei XRP itsessään ole arvopaperi. Päätöstä pidettiin yhtenä kryptovaluutta-alan tärkeimmistä oikeudellisista ennakkoratkaisuista.
SEC ja Ripple pääsivät lopulta sovintoon viime vuoden toukokuussa. Sovinto syntyi sen jälkeen, kun Donald Trumpin hallinto nimitti SEC:lle uuden johdon, jonka suhtautumista kryptovaluuttoihin on pidetty aiempaa myönteisempänä.
Ripplen vuosia kestänyt oikeusprosessi on noussut esimerkiksi siitä, kuinka merkittävästi sääntelyn epäselvyys voi vaikuttaa koko kryptovaluutta-alaan. Samalla tapaus osoittaa, kuinka lähellä yksi alan tunnetuimmista yrityksistä oli lopettaa toimintansa kokonaan.