Monaco valmistelee merkittävää uudistusta kryptovaluuttoja koskevaan sääntelyynsä. Ruhtinaskunnan hallitus on toimittanut kansallisneuvostolle lakiesityksen, joka korvaisi suuren osan vuonna 2022 käyttöön otetusta järjestelmästä ja toisi kryptopalveluyritykset nykyistä tiukemman lupamenettelyn ja valvonnan piiriin.
Lakiesitys numero 1131 jätettiin kansallisneuvostolle 6. elokuuta. Uuden mallin tarkoituksena on lähentää Monacon sääntelyä Euroopan unionin MiCA-asetukseen sekä rahanpesun torjuntaa valvovan FATF:n kansainvälisiin standardeihin.
Muutos on Monacolle erityisen ajankohtainen. Ruhtinaskunta on edelleen FATF:n tehostetussa seurannassa eli niin sanotulla harmaalla listalla. Myös Euroopan unioni luokittelee Monacon korkean riskin kolmanneksi maaksi rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen torjunnan näkökulmasta.
Kryptoyritykset tarvitsisivat CCAF:n luvan
Uudistuksen keskeisimpiä muutoksia olisi kryptopalveluiden keskittäminen aiempaa selvemmin Monacon finanssivalvoja Commission de Contrôle des Activités Financièresin eli CCAF:n valvontaan.
Säänneltyjä kryptopalveluita tarjoava yritys ei voisi aloittaa toimintaansa ilman CCAF:n etukäteen myöntämää lupaa. Viranomainen tarkastelisi yrityksen tarjoamien palveluiden lisäksi muun muassa hallintoa, taloudellisia suojamekanismeja ja liiketoiminnan järjestämistä.
Lupaprosessiin osallistuisi myös muita viranomaisia. Autorité Monégasque de Sécurité Financière arvioisi erityisesti talousrikollisuuden torjuntaan liittyviä kysymyksiä, kun taas Agence Monégasque de Sécurité Numérique tarkastelisi kyberturvallisuutta.
CCAF:n tehtävä ei myöskään päättyisi toimiluvan myöntämiseen. Lakiesityksen myötä viranomaiselle annettaisiin nykyistä laajemmat mahdollisuudet valvoa kryptoyritysten toimintaa ja puuttua havaittuihin ongelmiin.
Tässä suhteessa järjestelmä muistuttaisi EU:n MiCA-mallia, jossa kryptopalveluntarjoajan on täytettävä vaatimukset sekä lupaa hakiessaan että jatkuvasti toimintansa aikana.
Vuoden 2022 järjestelmä menisi osittain uusiksi
Monacon nykyinen kryptosääntely perustuu suurelta osin heinäkuussa 2022 hyväksyttyyn lakiin numero 1.528.
Nykyjärjestelmässä kryptotoimijoiden valvonta on jakautunut niiden tarjoamien palveluiden perusteella. Digitaalisten omaisuuserien liikkeeseenlaskuun ja tiettyihin muihin palveluihin osallistuvat yritykset tarvitsevat hyväksynnän valtionministeriltä, kun taas kryptovaroihin liittyviä sijoituspalveluita tarjoavat toimijat kuuluvat CCAF:n alaisuuteen.
Nykyisiin sääntöihin sisältyy myös vaatimus paikallisesta läsnäolosta. Luvan saavan yrityksen on perustettava liiketoiminta Monacoon ennen säänneltyjen palveluiden tarjoamista.
Myös ulkomaisille yrityksille on asetettu rajoituksia. Monacon ulkopuolelta toimivat kryptoyritykset eivät voi vapaasti markkinoida palveluitaan ruhtinaskunnan asukkaille esimerkiksi pyytämättömän suoramarkkinoinnin avulla.
Uusi laki kokoaisi järjestelmää selkeämmäksi kokonaisuudeksi. Säännellyt kryptopalvelut määriteltäisiin tarkemmin ja niiden tarjoaminen sidottaisiin CCAF:n lupaan sekä jatkuviin hallinto-, vakavaraisuus- ja toimintavaatimuksiin.
Monaco seuraa EU:n MiCA-mallia
Monaco ei kuulu Euroopan unioniin, joten MiCA ei sellaisenaan muodosta ruhtinaskunnan omaa kryptolainsäädäntöä. Uudistuksessa otetaan siitä kuitenkin selvästi mallia.
MiCA on muuttanut kryptoyritysten toimintaympäristöä Euroopassa merkittävästi. Sen keskeinen periaate on, että toimiluvan saanut kryptopalveluntarjoaja voi tarjota palveluitaan eri EU-maissa yhteisen sääntelykehyksen puitteissa.
Samalla yrityksiltä edellytetään muun muassa asianmukaista hallintoa, asiakkaiden varojen suojaamista, riittäviä taloudellisia resursseja ja toimivia riskienhallintamenetelmiä.
MiCAan liittyneet siirtymäjärjestelyt päättyivät tänä kesänä, minkä jälkeen lupavaatimusten merkitys on korostunut entisestään. Heinäkuun alussa Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen ESMA:n rekisterissä oli jo 300 hyväksyttyä kryptopalveluntarjoajaa.
Lupien myöntämisen jälkeen huomio on siirtymässä yhä enemmän jatkuvaan valvontaan. ESMA aloitti heinäkuussa valittujen kryptovarojen säilytyspalveluita tarjoavien yritysten tarkastelun. Huomiota kiinnitetään esimerkiksi kryptografisten avainten hallintaan, tietoturvahäiriöihin varautumiseen ja ulkopuolisten palveluntarjoajien aiheuttamiin riskeihin.
Monacon suunnitelmassa näkyy samankaltainen ajattelutapa: toimilupa olisi vasta lähtökohta, jonka jälkeen yrityksen olisi edelleen osoitettava täyttävänsä sille asetetut vaatimukset.
FATF:n harmaa lista lisää painetta uudistuksiin
Kryptosääntelyn kiristymistä ei voi erottaa Monacoon viime vuosina kohdistuneesta kansainvälisestä paineesta.
FATF lisäsi Monacon tehostetun seurannan piiriin kesäkuussa 2024. Harmaalle listalle joutuminen ei tarkoita, että maa olisi kokonaan kansainvälisen finanssijärjestelmän ulkopuolella. Se tarkoittaa kuitenkin, että FATF on tunnistanut maan rahanpesun ja terrorismin rahoituksen torjunnassa strategisia puutteita, joita maan on sitouduttava korjaamaan.
Monaco oli edelleen listalla helmikuussa 2026.
Myös EU on reagoinut tilanteeseen. Euroopan komissio lisäsi Monacon korkean riskin kolmansien maiden luetteloon kesällä 2025, ja luokitus tuli voimaan saman vuoden elokuussa.
Tällä on käytännön merkitystä myös Monacon kanssa liiketoimia tekeville eurooppalaisille rahoituslaitoksille. Korkean riskin maihin liittyvät liiketoimet voivat edellyttää tavallista perusteellisempia tarkastuksia, mikä puolestaan kasvattaa rahoituslaitosten hallinnollista työtä ja kustannuksia.
Kryptosektori on tällaisessa ympäristössä erityisen kiinnostava valvonnan kohde, sillä digitaalisten varojen siirtäminen rajojen yli voi tapahtua nopeasti ja ilman perinteisten pankkijärjestelmien kaikkia välikäsiä.
Uudistus voi nostaa Monacossa toimimisen vaatimuksia
Lakiesitys tarkoittaisi käytännössä sitä, että kryptoyrityksen toiminnan aloittaminen Monacossa vaatisi aikaisempaa perusteellisempaa valmistautumista.
Pelkkä liiketoiminnan rekisteröinti tai tietyn palvelun hyväksyttäminen ei välttämättä enää riittäisi. Yrityksen pitäisi pystyä osoittamaan esimerkiksi hallintonsa, riskienhallintansa, taloudellisten resurssiensa ja tietoturvansa olevan sääntelyvaatimusten mukaisia.
Samalla uudistus voisi tehdä markkinoiden pelisäännöistä nykyistä selkeämmät. MiCA-tyyppisen järjestelmän yksi keskeinen tavoite on juuri siirtyminen hajanaisista kryptokohtaisista säännöistä malliin, jossa toimijoille on määritelty yhtenäiset vaatimukset.
Bill No. 1131 ei kuitenkaan vielä tarkoita uuden järjestelmän voimaantuloa. Kansallisneuvoston on ensin hyväksyttävä lakiesitys, minkä jälkeen tarvitaan vielä yksityiskohtaisempia toimeenpanosäännöksiä.
Niissä määriteltäisiin tarkemmin esimerkiksi yrityksille asetettavat tekniset ja käytännön vaatimukset.
Monacon kryptomarkkinoiden kannalta kyse on silti selvästä suunnanmuutoksesta. Ruhtinaskunta pyrkii siirtymään vuoden 2022 sääntelymallista kohti järjestelmää, jossa kryptopalvelut rinnastuvat entistä selvemmin muuhun tarkasti valvottuun finanssitoimintaan.
Samalla uudistuksella on laajempi tavoite: Monacon on pystyttävä osoittamaan kansainvälisille valvojille, että sen rahoitusjärjestelmässä on riittävät keinot rahanpesun ja muun talousrikollisuuden ehkäisemiseen. Kryptoyritysten aikaisempaa tiukempi lupamenettely on yksi osa tätä kokonaisuutta.