Euroopan unioni on kiristänyt Valko-Venäjään kohdistuvia pakotteitaan ulottamalla ne myös kryptovaluutta-alaan. Uusien sääntöjen mukaan Valko-Venäjän kansalaiset ja maassa vakituisesti asuvat henkilöt eivät saa enää omistaa, hallita tai toimia EU:ssa toimivien MiCA-luvan saaneiden kryptopalveluyritysten johdossa.
Euroopan unionin neuvoston hyväksymä päätös tuli voimaan 24. heinäkuuta, mutta kryptopalveluihin liittyviä rajoituksia aletaan soveltaa 25. elokuuta alkaen.
Pakotteet koskevat kaikkia MiCA:n mukaisia kryptopalveluita
Aiemmat EU:n pakotteet rajoittivat lähinnä kryptolompakko-, säilytys- ja tilipalveluiden tarjoamista Valko-Venäjään liittyville toimijoille. Uusi päätös laajentaa rajoitukset koskemaan kaikkia Markets in Crypto Assets (MiCA) -asetuksen määrittelemiä kryptopalveluita.
Käytännössä valkovenäläiset eivät voi enää omistaa tai määräysvallallaan hallita MiCA-luvan saaneita kryptoyrityksiä eivätkä toimia niiden hallituksissa tai muissa johtotehtävissä.
Rajoitukset ulottuvat laajasti kryptotoimialaan
MiCA kattaa käytännössä lähes kaikki Euroopan unionissa säännellyt kryptopalvelut.
Niihin kuuluvat muun muassa:
- kryptopörssien ylläpito
- kryptovarojen vaihto
- asiakkaiden toimeksiantojen toteuttaminen
- kryptovarojen välitys
- siirtopalvelut
- sijoitusneuvonta
- kryptosalkkujen hallinta
Uusien pakotteiden myötä valkovenäläiset eivät voi osallistua näiden palveluiden tarjoamiseen omistajina tai johtohenkilöinä EU:n alueella.
Päätös tuli pian MiCA-siirtymäajan päättymisen jälkeen
Ajoitus ei ole sattumaa. Euroopan unionin MiCA-asetuksen siirtymäaika päättyi 1. heinäkuuta 2026, minkä jälkeen kryptopalveluita tarjoavien yritysten on pitänyt toimia uuden sääntelyn mukaisesti tai lopettaa toimintansa EU:ssa.
Samalla Euroopan unioni on lisännyt painetta kryptosektorille osana Venäjään ja Valko-Venäjään kohdistuvaa pakotepolitiikkaa.
EU:n mukaan kryptovaluuttoja voidaan käyttää vaihtoehtoisina maksukanavina kansainvälisten pakotteiden kiertämiseen, minkä vuoksi myös digitaalisiin varoihin liittyvää infrastruktuuria seurataan aiempaa tarkemmin.
Osa laajempaa pakotepakettia
Valko-Venäjää koskevat rajoitukset julkaistiin samana päivänä, kun Euroopan unioni hyväksyi myös 21. pakotepakettinsa Venäjää vastaan. Sen yhteydessä EU laajensi maksukieltojaan 14:ään unionin ulkopuolella toimivaan kryptopalvelualustaan, joiden epäillään auttavan Venäjää kiertämään talouspakotteita.
Paketti sisältää lisäksi uuden mekanismin, jonka perusteella EU voi jatkossa estää liiketoimet sellaisten ulkomaisten kryptopalveluntarjoajien kanssa, joiden katsotaan helpottavan pakotteiden kiertämistä.
Alkuperäisessä kesäkuussa julkaistussa ehdotuksessa listalla oli 11 kryptoyritystä, mutta lopullisessa päätöksessä määrä nousi 14:ään.
Iso-Britannia teki vastaavia toimia aiemmin
Euroopan unionin ratkaisu seuraa muita länsimaita. Iso-Britannia asetti toukokuussa pakotteita HTX-kryptopörssin taustalla toimivaa Huobi Global S.A.:ta vastaan. Britannian viranomaisten mukaan yhtiö oli yhteydessä Venäjän pakotteiden alaisiin rahoitusverkostoihin.
HTX kiisti syytökset ja ilmoitti noudattavansa kaikkien toimintamaidensa sääntelyä.
Valko-Venäjä on panostanut kryptovaluuttoihin
EU:n päätös osuu aikaan, jolloin Valko-Venäjä on pyrkinyt vahvistamaan kryptovaluuttojen asemaa omassa talousjärjestelmässään. Presidentti Aleksandr Lukašenka kehotti syksyllä 2025 maan pankkeja lisäämään kryptovaluuttojen käyttöä sekä kansainvälisissä maksuissa että kotimaisissa rahoituspalveluissa.
Hänen mukaansa digitaaliset varat voivat vähentää riippuvuutta perinteisestä pankkijärjestelmästä ja helpottaa rajat ylittäviä maksuja tilanteessa, jossa maa toimii laajojen kansainvälisten pakotteiden alaisena.
Lukašenka arvioi tuolloin myös, että valkovenäläisten kryptopörssien kautta kulkevien kansainvälisten maksujen arvo voisi jopa kaksinkertaistua vuoden loppuun mennessä.
Viranomaiset haluavat tiukempaa valvontaa
Samaan aikaan Valko-Venäjän hallinto on pyrkinyt lisäämään myös kryptomarkkinoiden valvontaa. Vuonna 2025 Lukašenka arvosteli viranomaisia siitä, ettei maahan ollut vielä luotu kattavaa kryptovaluuttojen valvontajärjestelmää.
Valtion tarkastusviraston selvityksen mukaan noin puolet valkovenäläisten sijoittajien ulkomaisille kryptopalveluille siirtämistä varoista ei ollut palautunut takaisin sijoittajille.
Lukašenkan mukaan tapaus osoitti, että kryptomarkkinoille tarvitaan selkeämpi sääntely sekä parempia sijoittajansuojamekanismeja.
EU kiristää otettaan kryptosektorista
Uudet rajoitukset osoittavat, että Euroopan unioni ulottaa pakotepolitiikkansa yhä syvemmälle myös kryptovaluuttoihin. MiCA loi ensimmäistä kertaa koko EU:n kattavan sääntelykehyksen kryptopalveluille, ja nyt samaa järjestelmää hyödynnetään myös pakotteiden toimeenpanossa.
Valko-Venäjän kansalaisille päätös merkitsee sitä, että mahdollisuudet osallistua EU:ssa toimivien säänneltyjen kryptoyritysten omistamiseen tai johtamiseen päättyvät elokuun lopussa, vaikka maa itse jatkaa digitaalisten omaisuuserien kehittämistä osana omaa talousstrategiaansa.