Euroopan turvallisuutta ei ratkaista tulevaisuudessa pelkästään uusilla hävittäjillä, panssarivaunuilla tai kasvavilla puolustusbudjeteilla. Yhä useampi asiantuntija arvioi, että ratkaisevassa asemassa ovat myös ohjelmistot, tekoäly, datankäsittely ja puolustukseen kehitetyt digitaaliset järjestelmät.
Puolustusteknologian merkitys on kasvanut nopeasti erityisesti Venäjän hyökkäyssodan, kyberuhkien sekä tekoälyn nopean kehityksen seurauksena. Samalla Eurooppa pyrkii vahvistamaan omaa teknologista osaamistaan ja vähentämään riippuvuuttaan ulkomaisista teknologiajäteistä.
Ohjelmistot nousevat asejärjestelmien rinnalle
Moderni sodankäynti perustuu yhä enemmän tiedon käsittelyyn ja analysointiin. Satelliitit, droonit, sensorit ja tiedustelujärjestelmät tuottavat valtavia määriä dataa, jonka hyödyntäminen vaatii tehokkaita ohjelmistoja ja tekoälyä.
Puolustusalan asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden kilpailu ei ratkea pelkästään sillä, kenellä on eniten kalustoa, vaan sillä, kuka pystyy hyödyntämään käytettävissä olevan tiedon nopeimmin ja tehokkaimmin.
Tekoäly voi esimerkiksi tunnistaa kohteita, analysoida taistelukentän tapahtumia ja tukea komentajien päätöksentekoa huomattavasti ihmistä nopeammin.
Teknologiayhtiöt ovat nousseet puolustuksen keskiöön
Viime vuosina useat eurooppalaiset ohjelmisto- ja tekoälyyritykset ovat laajentaneet toimintaansa puolustussektorille.
Erityistä huomiota on saanut saksalainen Helsing, joka kehittää tekoälyyn perustuvia ratkaisuja puolustusvoimille. Yhtiön teknologiaa voidaan hyödyntää esimerkiksi miehittämättömien järjestelmien ohjaamisessa, tiedustelussa sekä tilannekuvan muodostamisessa.
Alan yritykset tekevät tiivistä yhteistyötä eri maiden puolustusvoimien kanssa kehittääkseen ratkaisuja, jotka vastaavat nopeasti muuttuvaan turvallisuusympäristöön.
Tekoäly voi ratkaista kilpailuedun
Helsingin perustaja ja toimitusjohtaja Gundbert Scherf on arvioinut, että tekoälyn ja autonomisten järjestelmien kehityksessä ratkaistaan tämän vuosikymmenen aikana merkittävä osa tulevaisuuden geopoliittisesta kilpailusta.
Useat länsimaat investoivatkin parhaillaan voimakkaasti puolustukseen soveltuvaan tekoälyyn. Kehityksen tavoitteena on nopeuttaa päätöksentekoa, parantaa joukkojen toimintakykyä sekä vähentää henkilöstölle aiheutuvia riskejä.
Samalla tekoälyä voidaan käyttää kyberpuolustuksessa havaitsemaan hyökkäyksiä, tunnistamaan poikkeavaa verkkoliikennettä sekä suojaamaan kriittistä infrastruktuuria.
Sirut ja datakeskukset ovat osa turvallisuutta
Puolustuksen digitalisoituminen on nostanut myös puolijohteet ja datakeskukset aiempaa tärkeämpään asemaan.
Ilman tehokkaita siruja modernit tekoäly mallit eivät kykene käsittelemään valtavia tietomääriä. Siksi Eurooppa pyrkii vahvistamaan omaa puolijohdetuotantoaan ja vähentämään riippuvuutta erityisesti Aasiasta.
Myös datakeskukset muodostavat tärkeän osan puolustuksen infrastruktuuria, sillä niissä käsitellään ja säilytetään kasvavia määriä turvallisuuteen liittyvää dataa.
Kyberturvallisuus on noussut osaksi kansallista puolustusta
Perinteisten sotilaallisten uhkien rinnalle ovat nousseet kyberhyökkäykset, joiden kohteena voivat olla esimerkiksi sähköverkot, pankit, tietoliikenneverkot ja viranomaisten järjestelmät.
Tämän vuoksi ohjelmistokehitys ja tietoturva ovat nykyisin olennainen osa kansallista turvallisuutta. Useat Euroopan maat ovatkin lisänneet investointejaan kyberturvallisuuteen samalla kun ne kasvattavat puolustusmenojaan.
Asiantuntijoiden mukaan tehokas puolustus edellyttää kykyä torjua sekä fyysisiä että digitaalisia uhkia samanaikaisesti.
Eurooppa tavoittelee suurempaa teknologista omavaraisuutta
Viime vuosien geopoliittiset kriisit ovat osoittaneet, kuinka riippuvaisia eurooppalaiset valtiot ovat ulkomaisista teknologioista. Tämän vuoksi Euroopan unionissa on käynnistetty useita ohjelmia, joiden tavoitteena on vahvistaa alueen omaa osaamista muun muassa tekoälyn, pilvipalveluiden ja puolijohteiden kehittämisessä.
Samalla eurooppalaiset startup-yritykset ovat saaneet ennätysmäärän rahoitusta puolustusteknologian kehittämiseen, mikä on vauhdittanut alan kasvua.
Ohjelmistoista voi tulla yhtä tärkeitä kuin asejärjestelmistä
Puolustusalan murros näyttää muuttavan myös käsitystä siitä, millaiset yritykset ovat tulevaisuudessa strategisesti merkittäviä. Siinä missä aiemmin huomio kohdistui ennen kaikkea asevalmistajiin, nyt yhä suurempi painoarvo on ohjelmistoyrityksillä, tekoälykehittäjillä ja kyberturvallisuuteen erikoistuneilla teknologiayhtiöillä.
Monien asiantuntijoiden mukaan tulevaisuuden puolustuskyky rakentuu yhä enemmän digitaalisen osaamisen varaan. Menestys riippuu siitä, kuinka nopeasti maat pystyvät hyödyntämään tekoälyä, analysoimaan dataa ja kehittämään uusia teknologioita muuttuvassa turvallisuusympäristössä.