Tekoälyn nopea kehitys ei ole muuttanut ainoastaan työelämää ja ohjelmistokehitystä, vaan myös kyberrikollisten toimintatapoja. Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tekoälystä on tullut yksi merkittävimmistä kyberturvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä, ja sen vaikutukset näkyvät jo käytännössä hyökkäysten laadussa ja tehokkuudessa.
Kyberturvallisuuskeskuksen mukaan tekoäly tarjoaa rikollisille uusia keinoja automatisoida hyökkäyksiä, etsiä haavoittuvuuksia sekä tuottaa entistä uskottavampia huijauksia. Samalla teknologia antaa puolustajille uusia työkaluja uhkien havaitsemiseen ja torjuntaan.
Tekoäly tekee hyökkäyksistä nopeampia ja vakuuttavampia
Traficomin mukaan tekoälyä hyödynnetään nykyisin monissa hyökkäysten eri vaiheissa. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi järjestelmien haavoittuvuuksien kartoittamiseen, tiedusteluun, hyökkäysten automatisointiin sekä vakuuttavien tietojenkalasteluviestien laatimiseen.
Generatiivisten tekoälymallien ansiosta huijausviestien laatu on parantunut merkittävästi. Aiemmin huijauksia saattoi tunnistaa kömpelöstä kielestä tai ilmeisistä kirjoitusvirheistä, mutta nykyisin viestit voivat olla lähes virheettömiä ja hyvin kohdennettuja.
Tekoälyn avulla rikolliset voivat myös tuottaa suuria määriä sisältöä nopeasti, mikä mahdollistaa aiempaa laajamittaisemmat hyökkäykset. Samalla hyökkäysten suunnittelu ja toteutus vaativat vähemmän aikaa ja resursseja kuin ennen.
Myös tekoälyavustajat voivat muodostaa uuden riskin
Kyberturvallisuuskeskus muistuttaa, että riskit eivät liity pelkästään hyökkääjiin. Myös organisaatioiden omien tekoälytyökalujen käyttöön liittyy uusia uhkia.
Hyökkääjät voivat pyrkiä manipuloimaan tekoälyjärjestelmiä syöttämällä niille tarkoituksella harhaanjohtavaa tai vääristeltyä tietoa. Tällaiset hyökkäykset voivat johtaa virheellisiin päätöksiin, väärään analyysiin tai pahimmillaan arkaluontoisten tietojen vuotamiseen.
Erityisesti tekoälyavustajien yleistyminen yrityksissä on nostanut esiin huolen siitä, kuinka hyvin niiden käsittelemää tietoa valvotaan ja miten varmistetaan, etteivät järjestelmät päädy käsittelemään luottamuksellisia tietoja tavalla, joka altistaa ne ulkopuolisille.
Tekoäly auttaa myös puolustajia
Vaikka tekoäly antaa kyberrikollisille uusia mahdollisuuksia, tarjoaa se samalla tehokkaita työkaluja myös puolustautumiseen.
Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen ylijohtaja Anssi Kärkkäinen muistuttaa, ettei tekoäly ole pelkästään uhka.
– Tekoäly ei kuitenkaan ainakaan vielä korvaa asiantuntijoita, vaan sen turvallinen hyödyntäminen edellyttää jatkuvaa valvontaa, osaamista ja riskienhallintaa, Kärkkäinen toteaa tiedotteessa.
Kyberturvallisuuden ammattilaiset hyödyntävät tekoälyä muun muassa poikkeamien havaitsemisessa, lokitietojen analysoinnissa, uhkien tunnistamisessa sekä järjestelmien haavoittuvuuksien etsimisessä. Tekoäly pystyy käsittelemään valtavia tietomääriä huomattavasti ihmistä nopeammin, minkä ansiosta mahdollisiin uhkiin voidaan reagoida aiempaa nopeammin.
Kyberasevarustelu kiihtyy
Tekoälyn yleistyminen on muuttanut kyberturvallisuuden jatkuvaksi kilpajuoksuksi, jossa sekä hyökkääjät että puolustajat hyödyntävät samoja teknologioita.
Asiantuntijat ovat jo pitkään varoittaneet, että tekoälyn avulla voidaan luoda aiempaa uskottavampia huijauksia, automatisoida hyökkäyksiä sekä jopa tuottaa haittaohjelmia. Samalla yritykset, viranomaiset ja tietoturvayhtiöt kehittävät omia tekoälypohjaisia ratkaisujaan hyökkäysten havaitsemiseen ja torjumiseen.
Kyberturvallisuuskeskuksen viesti onkin selvä: tekoäly tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia, mutta sen turvallinen hyödyntäminen vaatii jatkuvaa valvontaa ja asiantuntijoiden osaamista. Ainakaan toistaiseksi teknologia ei korvaa ihmistä, vaan parhaat tulokset saavutetaan ihmisten ja tekoälyn yhteistyöllä.
Tekoäly lisää myös ääni- ja videohuijausten riskiä
Kyberturvallisuusasiantuntijat ovat viime vuosina varoittaneet myös niin sanottujen deepfake-teknologioiden yleistymisestä. Tekoälyn avulla voidaan luoda uskottavia ääni- ja videoväärennöksiä, joita voidaan hyödyntää esimerkiksi toimitusjohtajahuijauksissa, identiteettivarkauksissa tai luottamuksellisten tietojen kalastelussa. Kehittyneiden työkalujen ansiosta hyökkääjät voivat esiintyä lähes kenenä tahansa, mikä vaikeuttaa huijausten tunnistamista ja lisää tarvetta monivaiheisille tunnistusmenetelmille.
Organisaatioilta vaaditaan uusia toimintatapoja
Kyberturvallisuuskeskuksen esiin nostamat riskit korostavat myös henkilöstön koulutuksen merkitystä. Pelkät tekniset suojaukset eivät enää riitä, jos työntekijät eivät tunnista tekoälyn avulla laadittuja huijausviestejä tai ymmärrä tekoälypalveluihin liittyviä tietoturvariskejä. Organisaatioiden onkin päivitettävä tietoturvakäytäntöjään vastaamaan muuttunutta uhkaympäristöä sekä varmistettava, että tekoälyä hyödynnetään hallitusti ja turvallisuusnäkökohdat huomioiden.